Laastariratkaisujen aika on ohi energiatehokkuudessa
TÄRKEINTÄ ON KIINNITTÄÄ HUOMIO ITSE YDINONGELMAAN, ELI MITEN RAKENNUSTEN LÄMMITYSTARVE SAADAAN ENSIN ’MAHDOLLISIMMAN ALAS.
KUN SUOMI PYRKII kohti hiilineutraaliutta sekä energiatehokkuusdirektiivien vaatimusten täyttämistä, suurin potentiaali toimenpiteille löytyy kotimaisesta kiinteistökannasta: Ne kuluttavat nykyisellään noin 40 prosenttia Suomessa käytetystä energiasta.
Jostain syystä Suomessa energiatehokkuustoimenpiteitä on tehty väärässä järjestyksessä, tekniikka edellä.
Esimerkiksi lämmitysjärjestelmien vaihtoon on suunnattu insentiivejä, vaikka tällä ei ole vaikutusta juurisyyhyn, rakennusten tarpeettoman suureen energiankulutukseen ja tehon tarpeeseen kovilla pakkasilla, vuotavista rakenteista johtuen. Myöskään panostus kiinteistöautomaatioon tai ovien ja ikkunoiden vaihtaminen energiatehokkaammaksi on vain hienosäätöä, jos julkisivu vuotaa lämpöä harakoille.
Laastariratkaisujen tekemisen sijaan tärkeintä on kiinnittää huomio itse ydinongelmaan, eli miten rakennusten lämmitystarve saadaan ensin mahdollisimman alas. EU:n energiatehokkuusdirektiivi EED:n periaatteen mukaisesti ”energiatehokkuus ensin”.
SUURIN PALA RATKAISUA on kunnollinen lämmöneristys, jonka avulla päästään aitoon, rakenteelliseen energiatehokkuuteen.
Vain hyvin eristetty talo ei vuoda, johda eikä säteile lämpöä ulospäin, jolloin lämmitystarve pienenee oleellisesti. Julkisivun lisäksi täytyy lisäeristää myös alapohja ja kattokin. Vasta tämän jälkeen kannattaa ryhtyä suunnittelemaan, miten tarvittava lämmitys toteutetaan mahdollisimman vähäpäästöisesti.
Yksi syy lisälämmöneristyksen alihyödyntämiseen löytyy tietotaidosta, mutta suurimpana on varmasti osaoptimointi lyhyellä aikajänteellä, joka ei koskaan johda optimaalisiin ratkaisuihin pitkäikäisesti.
EPBD eli rakennusten energiatehokkuus direktiivi tuo tähän tervetullutta ryhtiä ja linjaa ensikertaa, kuinka vanha kiinteistökanta tulee saattaa päästöttömäksi. Tulevaisuudessa tuleekin aina kiinteistöjä korjattaessa laittaa rakenteiden energiatehokkuus kuntoon.
KUNNOLLINEN ERISTÄMINEN on järkevä investointi: Lämmityslaskut pienenevät ja säästöä syntyy myös, kun lämmitysjärjestelmää ei tarvitse mitoittaa yläkanttiin. Hyvin eristetty talo säilyttää myös arvonsa tulevaisuudessa ja säilyy sähkökatkotilanteessa pidempään lämpimänä. Tämä resilienssi auttaa varautumisessa poikkeuksellisiin tilanteisiin.
Nyt on juuri oikea aika panostaa todelliseen, rakenteelliseen energiatehokkuuteen. Näköpiirissä ei ole parempaa ajankohtaa kuin kuluva vuosi 2024 laittaa nämä asiat kuntoon kustannustehokkaasti. Tiukentuvan lainsäädännön suuntaviivat ovat tiedossa, ja tarjolla on tekijöitä, materiaaleja ja kannustimia, kuten taloyhtiöille suunnatut vihreät lainat ja Euroopan investointirahaston myöntämiä EIR-takaukset, joita myönnetään energiatehokkuutta parantaville investoinneille.
Tarvitaan vain päätöksiä ja nopeita liikkeellelähtöjä. Säästöistä kiinteistönomistajat pääsevät nauttimaan heti.
Asso Erävuoma
Varatoimitusjohtaja
Finnfoam Oy
Rakennuslehden näkökulma 04/2024
Lisätietoja:
